SSG:n säännöt

SIBBO SKYTTEGILLE ry:n TOIMINTASÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

1 § Yhdistyksen nimi on Sibbo Skyttegille ry ja sen kotipaikka Sipoon kunta. Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä

SSG. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura on perustettu 14.3.1961. Seura on kaksikielinen,

suomen- ja ruotsinkielinen. Seuran pöytäkirjat voidaan pitää jommallakummalla kielellä. Seuran toiminta-alueena on

Sipoon kunta ympäristöineen, pääkaupunkiseutu sekä Keski- ja Itä-Uusimaa.

Seuran tarkoitus ja sen toteuttaminen

2 § Seuran tarkoituksena on edistää urheiluammunnan harrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman

monella olisi mahdollisuus harrastaa sitä edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3 § Edellisessä pykälässä mainittua tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. Ylläpitämällä ampumarataa.

2. Tarjoamalla jäsenilleen:

- kilpailutoimintaa

- koulutustoimintaa

- valmennus- ja harjoitustoimintaa

- nuorisotoimintaa

- tiedotus- ja suhdetoimintaa

- kuntoliikuntaa

- muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyysisesti ja henkisesti vireitä ja

hyödyllisiä kansalaisia.

3. Kiinnittämällä toiminta-alueensa viranomaisten ja asianomaisten elinten huomiota seuran toimintaan ehdotusten,

hakemusten ja muiden aloitteiden avulla sekä pyrkimällä omatoimisesti ampumaurheilutoiminnan kehittämiseen ja

sille tarpeellisten kilpailu- ja harjoituspaikkojen ja välineiden hankkimiseen.

4. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi seura voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,

- omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta

- hankkia varoja järjestämällä huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia,

- omistaa ja ylläpitää urheilulaitoksia,

- harjoittaa kustannus- ja monistustoimintaa sekä majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä välittää jäsenilleen

urheiluvälineitä ja -asusteita ilman voiton tavoittelua,

4 § Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n ja Svenska Finlands Skytteförbund r.f.:n jäsenenä seura noudattaa Suomen

Ampumaurheiluliiton (SAL) ja Svenska Finlands Skytteförbundin (SFS) sääntöjä.

Seuran jäsenet
5 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, SAL:n, SFS:n sekä
soveltuvin osin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntöjä ja päätöksiä.
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan johtokunnan esityksestä varsinaisen kokouksen päätöksellä kutsua seuran
puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen ja se voi olla vain yhdellä
henkilöllä kerrallaan.
Kunniajäseniksi voidaan johtokunnan esityksestä varsinaisen kokouksen päätöksellä kutsua henkilöitä, jotka ovat erittäin
huomattavasti edistäneet seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannattaviksi jäseniksi voi seuran johtokunta hyväksyä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat seuran
toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertaluonteisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta seuran
kokouksissa

Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa.

6 § Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla

erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty.

Eroava on velvollinen suorittamaan seuralle kaikki maksamattomat maksunsa.

Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

7 § Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden

sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan.

Johtokunta päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan SAL:n ja

SFS:n sääntöjä ja määräyksiä. Seuran lisäksi tai sen asemesta voi kurinpitotoimista päättää SAL tai SFS, niiden

säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

Päätös erottamisesta tai kurinpidollisesta toimesta tulee voimaan heti, ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi

päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatulla kirjeellä seuran jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Jos

erottamisen syy on jäsenmaksun maksamatta jättäminen, lähetetään päätös asianomaiselle tavallisella kirjeellä seuran

jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

Liittymis- ja jäsenmaksut
8 § Varsinaisilta jäseniltä veloitettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran
syyskokous vuosittain.
Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei veloiteta jäsenmaksua.
Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos jäsen:
-
on suorittanut kertaluonteisena suorituksena aikuisen jäsenen jäsenmaksut 20 vuoden ajalta tai
-
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.
Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
9 § Päätösvalta seuran asioissa on sen kokouksella. Varsinaisia kokouksia ovat syyskokous, joka pidetään lokamarraskuussa,
ja kevätkokous, joka pidetään maalis-huhtikuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää
johtokunta.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava aikaisintaan neljätoista ja vähintään kahdeksan päivää
ennen kokousta
- sanomalehti-ilmoituksella kahdessa seuran varsinaisen kokouksen määräämässä paikkakunnalla ilmestyvässä
lehdessä, yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä lehdessä ja/tai
- kirjallisena ilmoituksena jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.
Kokouksesta on myös ilmoitettava seuran virallisille ilmoitustauluille kiinnitetyllä ilmoituksella sekä seuran virallisilla
internetsivuilla
.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.
Kokouksen avaa johtokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan johtokunnan varapuheenjohtaja, minkä
jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa sekä todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet ja kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Seuran kokouksissa on jokaisella liittymis- ja jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten,
että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se
mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa suljettu
lippuäänestys.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) varapuheenjohtaja
c) sihteeri
d) kaksi pöytäkirjantarkastajaa
e) kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet.
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus.
6. Päätetään, mitkä ampumaurheilumuodot ovat seuran ohjelmassa ja mihin jaostoihin ne ryhmitetään.
7. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
8. Valitaan, mikäli puheenjohtaja on erovuorossa, seuraavaksi kahdeksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten
keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi.
9. Valitaan erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle jäsenet kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi siten, että
jokaiselle kohdassa 5 nimetylle jaostolle valitaan vastuuhenkilö, jota kutsutaan myös jaostonvetäjäksi, sekä
tarpeellinen määrä muita johtokunnan jäseniä, joilla ei ole tätä suoraa lajivastuuta.
10. Valitaan tilintarkastusyhteisö tai kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä. Tilintarkastajien toimikausi
on kalenterivuosi.
11. Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat.
12. Kokouksen päättäminen.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) varapuheenjohtaja
c) sihteeri
d) kaksi pöytäkirjantarkastajaa
e) kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Esitetään vahvistettavaksi johtokunnan laatima vuosi- ja tilikertomus.
6. Esitetään tilintarkastajien lausunto.
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille.
8. Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat.
9. Kokouksen päättäminen.
Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) varapuheenjohtaja
c) sihteeri
d) kaksi pöytäkirjantarkastajaa
e) kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Esitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on kokouksen käsiteltäviksi mainittu.
6. Päätetään kokous.
Asiat, jotka seuran jäsenet haluavat seuran varsinaisen kokouksen käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti johtokunnalle
viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi
kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen
kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, joiden vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen
tapahtuu samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen.
Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat edellä mainituin
tavoin tehneet esityksen.
Seuran hallinto
10 § Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudesta ja omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen
valitsema johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 12 muuta jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan.
Jäsenet valitaan kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan siten, että heistä on vuosittain erovuorossa puolet. Valitessaan
johtokunnan jäseniä seuran syyskokous nimeää samalla osan heistä lajivastaaviksi eli jaostonvetäjiksi.
Johtokunta valitsee keskuudestaan johtokunnan varapuheenjohtajan toimintavuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee
lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen
tarpeelliseksi, tai jos puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kaikki jäsenet on kutsuttu kokoukseen ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
vähintään puolet muista jäsenistä ovat läsnä.
Johtokunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat
ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan
vaadittaessa suljettu lippuäänestys.
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti:
1. Pitää jäsenrekisteriä.
2. Johtaa, valvoa ja kehittää seuran toimintaa
3. Hoitaa seuran taloutta ja vastata ja huolehtia varojen hoidosta.
4. Valmistella seuran kokoukselle esitettävät asiat ja kutsua jäsenet kokouksiin.
5. Laatia ja esittää seuran syyskokoukselle hyväksyttäväksi toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi vuodeksi.
6. Laatia ja esittää seuran toimintakertomus seuran kevätkokoukselle.
7. Esittää seuran tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä ja seuran hallinnosta antama tarkastuskertomus seuran
kevätkokoukselle.
8. Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset.
9. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
10. Hyväksyä ja erottaa jäsenet 5 ja 7 §:ssä mainituin poikkeuksin.
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä sekä pitää niistä
asianmukaista luetteloa.
12. Nimetä jäsenet seuran syyskokouksessa nimettyihin jaostoihin.
13. Nimetä avukseen tarpeellisiksi katsomansa muut jaostot, valiokunnat ja toimikunnat sekä niiden puheenjohtajat.
14. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän palkkausehdoistaan.
15. Päättää mihin muihin organisaatioihin seura kuuluu jäsenenä.
16. Valita edustajat SAL:n, SFS:n ja muiden sellaisten organisaatioiden kokouksiin, joiden jäsen seura on.
17. Hoitaa muut esille tulevat asiat ja ryhtyä kaikkiin seuran edun kulloinkin edellyttämiin toimenpiteisiin.
11 § Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit tositteineen ja tilinpäätös johtokunnan puolesta allekirjoitettuna on
luovutettava vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta tarkastusta varten tilintarkastajille, joiden on palautettava ne
tarkastuskertomuksensa kera johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajille on annettava
myös muu aineisto, jonka he seuran tilien ja hallinnon tarkastamiseksi katsovat tarpeelliseksi saada tutkittavakseen.
12 § Seuran nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan kanssa tai jompikumpi yhdessä
sihteerin tai johtokunnan siihen määräämän henkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
Muita määräyksiä
13 § Seuran, sen johtokunnan, jaostojen, valiokuntien ja toimikuntien kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen
puheenjohtajan ja sihteerin on allekirjoitettava seuran kokousten pöytäkirjat ja valittujen pöytäkirjan tarkastajien
tarkastettava ne. Johtokunnan, jaostojen, valiokuntien ja toimikuntien pöytäkirjat tarkastetaan heti tai seuraavassa
kokouksessa.
14 § Toimintansa tehostamiseksi seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa vahvistaa noudatettavaksi
seuran sisäistä toimintaa järjestäviä säännöksiä, muodostaa osastoja eli jaostoja, jotka omaa oikeuskelpoisuutta vailla
toimien hoitavat niille uskottuja tehtäviä.
15 § Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistöllä. Muutokset
tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.
Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
16 § Seuran purkamisesta päätetään kahdessa seuran kokouksessa, joista toisen on oltava varsinainen kokous, vähintään
kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.
17 § Kun seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava jonkun, sääntöjen toisen pykälän mukaista päämäärää
toteuttavan, rekisteröidyn tai muun juridisen yhteisön hyväksi purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.
Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
18 § Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.
19 § Näiden sääntöjen astuessa voimaan säilyvät seuran aikaisempien sääntöjen aikaiset jäsenoikeudet.

SSG stadgar - säännöt 2006.pdf (66 kB)
SSG:n säännöt 2006